
Luhtakuusio
Pedicularis palustris
Tunnista luhtakuusio kuvasta ja merkitse löytösi muistiin Kasvipassilla.
Tulossa pian App Storeen ja Google Playhin.
Luhtakuusio on kaksivuotinen kosteikkojen kasvi, joka ottaa osan ravinnostaan toisten kasvien juurista. Sen tunnistaa pitkistä, punertavista kukista ja syvästi jaetuista, kapeista lehdistä. Lajia tavataan laajalti Pohjois- ja Keski-Euroopassa sekä Venäjällä, ja se viihtyy märillä niityillä ja rannoilla.
Tiesitkö tätä?
- Kukat ovat yleensä violetinpunaisia, mutta harvoin myös kellertävän valkoisia.
- Luhtakuusio on puoliloinen: se kiinnittyy naapurikasvien juuriin, vaikka yhteyttääkin itse.
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Kaksivuotinen, 20–80 cm korkea, usein ruskeanpunavartinen kasvi. Lehdet kasvavat varressa vuorotellen, ovat kapeita ja syvään jaettuja kapeiksi, hampaisiksi kaistaleiksi; tyvellä lehdet voivat olla suuria ja monesti toistuvasti jaettuja. Varren yläosassa on pitkä, usein harvahko kukkarypäs, ja myös sivuhaarojen päissä on kukkia. Kukat ovat pitkätorviset, punaiset tai violetinpunaiset (joskus kellertävän valkoiset), ja niissä erottuu selvä ylä- ja alahuuli. Siemenkotelo on soikea. Erottuu kilpakuusiosta pienempänä ja punakukkaisena. Kukkii Suomessa keski- ja loppukesällä (kesä–elokuu).
Kasviryhmä
Ruohovartiset kasvit
Elinympäristö
ranta, suo
Kukinta-aika
kesä–elo
Elinympäristön kuvaus
Kasvaa märillä niityillä, merenrannoilla sekä luhtaisilla järvien ja jokien reunoilla; myös suoniityillä. Yleinen koko Suomessa; etelässä esiintyvät kesäluhtakuusio ja syysluhtakuusio, pohjoisessa pohjanluhtakuusio.
Lähteet
Kuva: janh11, CC0 1.0 https://www.gbif.org/occurrence/6234331223
Teksti: Pinkka: Laaja maatalouslajintuntemus 4 op - Koppisiemeniset, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.39658
Teksti: Wikipedia (Finnish), CC BY-SA 4.0 https://fi.wikipedia.org/wiki/Luhtakuusio