
Kaukasianjättiputki
Heracleum mantegazzianum
Tunnista kaukasianjättiputki kuvasta ja merkitse löytösi muistiin Kasvipassilla.
Tulossa pian App Storeen ja Google Playhin.
Haitallinen vieraslaji – poista, jos voit
Kaukasianjättiputki on valtavaksi kasvava vieraslaji, alun perin Kaukasiasta ja Lounais-Aasiasta. Sitä on istutettu koristeeksi, ja se on levinnyt laajalle erityisesti Euroopassa. Kasvineste reagoi auringonvalon kanssa ja voi polttaa ihoa, joten kosketusta on vältettävä. Se viihtyy etenkin rehevillä ja häiriintyneillä paikoilla ja voi muodostaa tiheitä kasvustoja.
Tiesitkö tätä?
- Yksi kasvi voi tuottaa kymmeniä tuhansia siemeniä, jotka säilyvät maassa itämiskykyisinä useita vuosia.
- Kukintolautanen voi olla yli puoli metriä leveä ja valkoisia kukkia on yhdessä kasvissa hyvin suuri määrä.
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Erittäin kookas ruohokasvi, yleensä 1,5–3 m, joskus tätäkin korkeampi. Varsi on paksu, ontto, karhea ja punalaikkuinen. Lehdet ovat valtavat ja yleensä jakautuneet kolmeen suureen, teräväkärkiseen osaan, joiden reunat ovat terävät ja sahalaitaiset. Kukinto on hyvin suuri, leveähkö ja laakea “sateenvarjo”, jossa on runsaasti pieniä valkoisia, joskus hentoja vaaleanpunaisia kukkia. Siemenet ovat litteitä ja soikeita. Erottuu ukonputkista ja väinönputkesta selvästi suuremmalla koolla, paksummalla varrella ja punaisilla laikkuilla; persianjättiputkeen verrattuna kukinto on yleensä tasaisempi ja lehtien kärjet terävämmät. Kukkii Suomessa kesä–elokuussa.
Kasviryhmä
Ruohovartiset kasvit
Elinympäristö
lehto, pihat ja tienvarret, ranta
Myrkyllisyys
Kasvineste voi polttaa ihoa auringonvalossa – älä koske paljain käsin. Lähde: HUS Myrkytystietokeskus. Myrkytystapauksissa soita 0800 147 111.
Kukinta-aika
kesä–elo
Elinympäristön kuvaus
Kasvaa rehevillä, kosteahkoilla ja ravinteikkailla paikoilla: teiden varsilla, joutomailla, pelloilla, metsänreunoissa ja rannoilla. Leviää helposti puutarhajätteen ja siementen kulkeutumisen mukana ja voi vallata alueen tiheänä kasvustona. Levinnyt lähes koko maahan, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta; monet esiintymät ovat vanhoja viljelyjäänteitä.
Lähteet
Kuva: own work by Appaloosa, CC BY-SA 3.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Rbk dolde.jpg
Teksti: Pinkka: Vieraslajien tunnistus - Jättiputket, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.39254
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.39254
Teksti: Wikipedia (Finnish), CC BY-SA 4.0 https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaukasianj%C3%A4ttiputki