Svenska
English
Kissankita
Chaenorhinum minus
Tunnista kissankita kuvasta ja merkitse löytösi muistiin Kasvipassilla.
Tulossa pian App Storeen ja Google Playhin.
Vieraslaji
Kissankita on pieni, yksivuotinen ratamokasvi, jonka hennot varret nousevat 5–20 cm korkeiksi. Sitä tapaa erityisesti ihmisen muokkaamissa paikoissa kuten ratapihoilla, katujen varsilla ja lastausalueilla. Kukat ovat hyvin pienet ja hennon sinipunaiset, jokainen omassa lehtihangassaan. Laji on alun perin eurooppalainen, mutta levinnyt laajalle muuallekin.
Tiesitkö tätä?
- Kissankita on läheistä sukua leijonankidalle, mutta paljon pienempi ja vaatimattomampi.
- Se viihtyy niukoissa oloissa, kuten sepelissä ja kivien raoissa.
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Matala (5–20 cm) yksivuotinen, pysty ja karhea varsi. Lehdet kapeita tai kapean soikeita, tylppäkärkisiä, istuvat varressa vuorotellen. Pienet, vaaleansinipunaiset kukat ovat yksittäin lehtihangoissa; kukan suu on avoin ja tyvellä on pieni uloke. Kypsänä muodostuu kuiva siemenkotelo, joka avautuu kahdella pienellä aukolla. Erottuu leijonankidasta selvästi pienemmällä koolla ja hyvin pienillä, sinertävillä eikä suurilla värikkäillä kukilla. Kukkii Suomessa yleensä kesä–heinäkuussa.
Kasviryhmä
Ruohovartiset kasvit
Elinympäristö
pihat ja tienvarret
Kukinta-aika
kesä–heinä
Elinympäristön kuvaus
Usein sepelillä, soralla ja kivirakoissa liikenne- ja varastoalueilla, ratapihoilla ja katujen varsilla; viihtyy kuivissa, lämpimissä ja vähäravinteisissa paikoissa. Melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomen kaupungeissa, pohjoisempana satunnainen.
Lähteet
Kuva: Stefan.lefnaer, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Microrrhinum minus sl4.jpg
Teksti: Pinkka: IPS-177 Fennoscandian flora - Centaurea-Empetrum, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.39587
Teksti: Wikipedia (Finnish), CC BY-SA 4.0 https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikkukissankita
